Koulutuksella on käsittämätön voima. Nuorella, jolla on perusasteen jälkeinen tutkinto on valtaisan paljon parempi ennuste työhön kuin kaverillaan, jolla tutkinto puuttuu.
Nykyisellään noin joka kymmenes Suomessa syntyneistä helsinkiläisistä nuorista jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Kuitenkin, jos katsotaan kaikkia helsinkiläisiä 20–29-vuotiaita, jopa joka viides on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Helsingin tulevan menestyksen kannalta olennaista on, että perhetaustasta johtuvia lasten oppimiseroja saadaan kavennettua. Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä noin neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia. Vaikka heistä kaksi kolmesta on syntynyt Suomessa, on heille koulupolulla eteneminen kantasuomalaisten perillisiä hurjan paljon haastavampaa. Lasten välillä on oppimiseroja myös johtuen heidän perheidensä erilaisista sosioekonomisista taustoista (vanhempien koulutus ja varallisuus).
Perheiden tuki ja päiväkodit kuntoon
Koulupolun osalta olennaista ovat varhaiset vuodet. Yhteiskunnan ja ympäröivän yhteisön merkitys on isompi silloin, kun kotona on haasteita. Välttämätön ehto ovat lapsen hyvinvoinnille ovat turvalliset, pysyvät aikuiset, joiden kanssa harjoitellaan merkittävät yhteisössä olemisen taidot. Laadukkaat päiväkodit, kerhot ja perheen saama tuki voivat tasoittaa kotitaustoista johtuvia eroja.
Priorisoidaan perheiden palveluita. Tarjotaan perheille matalan kynnyksen tukea kuten kotiapua jo ennen kuin vanhemmat väsyvät.
Turvataan lastensuojelun resurssit
Tarjotaan perheille monipuolisia vaihtoehtoja pienten lasten hoivaan. Laadukkaan varhaiskasvatuksen rinnalla tuetaan kotihoitoa, perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäiväkoteja.
Pidetään yksityiset palvelut vaihtoehtona julkisten palveluiden rinnalla
Huolehditaan, että varhaiskasvatuksessa ryhmät ovat riittävän pieniä, tilat viihtyisiä, pihoilta löytyy luontoa ja arki sujuvaa.
Kehitetään varhaiskasvatuksen johtamista, työoloja ja palkkausta, jotta Helsingin päiväkodit ovat houkutteleva työpaikka, johon varhaiskasvatuksen ammattilaiset haluavat sitoutua
Jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen ja koulurauhaan
Koulurauha vaatii ennen kaikkea hyvää yhteispeliä koko kouluyhteisöltä. Nykyisin opettajat jäävät usein liian yksin isojen ja vaativien ryhmien kanssa. Koulun johdon kyky tukea opettajien ja muiden ammattilaisten työtä sekä rakentaa kouluyhteisöä, jossa henkilökunta on pysyvää ja lapset ja heidän tilanteensa tunnetaan on avainasemassa koulurauhan saavuttamisessa.
Tuetaan koulujen johtoa hyvinvoivan kouluyhteisön rakentamisessa. Seurataan koulujen henkilökunnan vaihtuvuutta, puututaan ongelmiin ja jaetaan parhaita käytäntöjä koulujen välillä.
Koulut tarvitsevat enemmän tukea sen mukaan, miten haastavia oppilaita heillä on. Vahvistetaan Helsingissä positiivisen erityiskohtelun rahoitusta.
Tuodaan kouluihin opettajien tueksi muita ammattilaisia, jotta opettajat voivat keskittyä opettamiseen. Opettajien lisäksi tarvitaan mm. koulunkäynninohjaajia, erityisopettajia sekä muita aikuisia kuten kouluvalmentajia ja nuorisotyöntekijöitä.
Etsitään luovia ratkaisuja käyttää kouluja lapsen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Koulun tiloja ja välitunteja voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen, kun antaisimme tilaa uusille toimintatavoille.
Tarvitsemme uusia ideoita nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja oppimisen tukeen. Valtuustokauden aikana voitaisiin järjestää kilpailu kouluille, jossa kriteerit asetetaan osin yhden, osin kahden valtuustokauden päähän.
Oppilaan elämä on kokonaisuus. Koulujen on tärkeää tehdä yhteistyötä perheiden ja muiden viranomaisten kanssa.
Taataan jokaiselle nuorelle ja lapselle mieluisa harrastus. Harrastukset tuovat lapsille ja nuorille onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuutta, joka tukee elämässä ja opinnoissa.
Toisen asteen opintojen taattava valmiudet opintojen jatkamiseen työelämässä ja korkeakoulussa
Peruskoulu antaa – tai sen tulisi antaa – pohja toisen asteen opinnoissa menestymiselle. Pääkaupunkiseudulla on erityisen paljon korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja. Nykyistä suurempi määrä pääkaupunkiseudun nuorista on saatava jatkamaan opintojaan korkeakouluissa. Lisäksi työelämän nopea muutos muun muassa tekoälyn myötä vaatii, että jokainen nuori saa riittävät valmiudet jatkaa oppimista tutkinnon jälkeen työelämässä.
Riittävästi toisen asteen opiskelupaikkoja. Nuoren on päästävä peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen ilman, että keskiarvorajat muodostuvat esteeksi.
Pelkkä tutkinto ei takaa töitä. Toisen asteen tutkinnon tulee taata tosiasialliset valmiudet jatkaa opintoja korkeakoulussa sekä itsensä kehittämiseen pitkin työuraa
Turvataan ammattilaisten määrä ammatillisissa oppilaitoksissa, jotta henkilökunnalla on mahdollisuus kohdata nuoret ja tukea heidän oppimistaan ja opintojen edistymistä. Opettajien lisäksi tarvitaan mm. erityisopettajia, kuraattoreita ja työvalmentajia.
Vahvistetaan suomen kielen oppimista ammatillisessa koulutuksessa
Kehitetään väyläopintoja korkeakouluopintoihin
Comentarios