Asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen on yksi tärkeimpiä kaupunkipolitiikan tavoitteita. Mutta mistä hyvinvointi koostuu ja miten sitä pitäisi mitata? Entä miten hyvinvointia voidaan lisätä?
Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa hyvinvointia mitataan kahdeksankohtaisella kysymyspatteristolla, jossa ihmistä pyydetään muun muassa arvioimaan, miten tyytyväinen hän on ollut kuluneiden kahden viikon aikana omaan terveyteensä, kykyynsä selviytyä päivittäisistä toimistaan, itseensä, ihmissuhteisiinsa sekä asuinalueeseensa olosuhteisiin.
Helsingissä elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus on laskenut. Vielä vuonna 2020 yli 60 prosenttia koko elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kun vuonna 2023 näin koki enää 56,2 prosenttia helsinkiläisistä.
Ihmisen hyvinvointi ja terveys ovat asioita, joita ei tehdä eikä ”tuoteta” missään tietyssä palvelussa ihmisen ulkopuolella. On kuitenkin valtavasti asioita, joilla kaupunki voi tukea asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja omaa vastuunottoa siitä.
Mihin Helsingin pitäisi kiinnittää huomiota tulevalla valtuustokaudella, jotta asukkaiden hyvinvointi saataisiin nousuun?
Hyvinvoivat yhteisöt
Hyvät ihmissuhteet ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat olennainen osa hyvinvointiamme. On tärkeää, että kaupungin päätöksenteossa ymmärrämme, että kaupunki koostuu kaikista sen asukkaista ja yhteisöistä, ei pelkästään kaupunkiorganisaatiosta. Helsingissä on liikkeellä liikaa yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
Yhteisöjen rakentamisessa poliittisten päätösten rooli on aina rajoitettu, mutta Helsinki voi omalta osaltaan edistää elävää kaupunkia, jossa asukkailla ja järjestöillä on aktiivinen rooli. Tarjoamalla tiloja kaupunkilaisten käyttöön sekä tukemalla kulttuuri- ja liikuntatapahtumia kaupunki luo osaltaan mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle. Lisäksi esimerkiksi harrastusten ympärille syntyy usein turvallisia yhteisöjä ja kaverisuhteita. Näitäkin kaupunki edistää omalta osaltaan tukemalla harrastustoimintaa.
Kaupunkiorganisaatio luo Helsinkiin myös omia yhteisöjään kuten koulut ja päiväkodit. Näiden yhteisöjen ilmapiiri on suoraan kaupungin vastuulla ja vaikuttaa paitsi kaupungin työntekijöihin myös lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä elämään. Siksi onkin huolestuttavaa, että viime vuosina koulukiusaaminen on Helsingissä lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä ja osassa kouluista ja päiväkodeista henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Helsingin on panostettava voimakkaasti johtamiseen ja seurattava ja tuettava johtamisen laatua kaupungin omissa työyhteisöissä. Koulukiusaaminen on käännettävä laskuun ja lisäksi on luotava toimintatavat, joilla tuetaan johtamista niissä kouluissa, joissa henkilökunnan vaihtuvuus suurta.
Tulevalla valtuustokaudella Helsingin tulee:
Kehittää edelleen varaamo-palvelua, jonka avulla kaupungin tiloja tarjotaan maksutta asukkaiden käyttöön sekä erilaisiin tapahtumiin
Tuoda yhteen kulttuuri ja liikunta-alan toimijoita ja edistää mielenkiintoisten tapahtumien syntymistä Helsinkiin
Jatkaa harrastamisen Suomen mallin kehittämistä Helsingissä ja varmmistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus
Kehittää kaupungin omaa johtamista, painottaen etenkin koulujen ja päiväkotien johtamisen laatua. Henkilöstön vaihtuvuus on aina hälytysmerkki, johon pitää puuttua.
Arkiliikunnan mahdollisuudet
Helsinkiläisten liikkumista on välttämätöntä lisätä. Tällä hetkellä alle joka kolmas yli 75-vuotiaista helsinkiläisistä liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti, työikäisistä reilu puolet.
Olen kuluneella kaudella toiminut Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa ja olen tyytyväinen siitä, että olemme voineet lisätä muun muassa ulkoliikuntapaikkojen, kuntoportaiden ja talviuintipaikkojen määrää Helsingissä. Tätä pitää jatkaa edelleen tulevalla kaudella. Lisäksi on jatkettava palveluiden kohdentamista erityisesti vähän liikkuville ikäihmisille ja nuorille.
Olennainen osa liikunnan lisäämistä on kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Toimiva pyörätieverkosto, lähiluonto ja kävelyetäisyydellä sijaitsevat palvelut madaltavat kynnystä arjen liikkuumiseen. Yksi parempaa suoriutumista kaupungilta vaativa osa-alue on kevyenliikenteen väylien talvikunnossapito. Ei voi olla niin, että ikäihmiset eivät uskalla lähteä talvisin liikkelle kaatumisen pelossa. Kaupungin ja taloyhtiöiden on huolehdittava talvikunnossapidosta nykyistä paremmin.
Tulevalla valtuustokaudella Helsingin tulee:
Jatkaa matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien kuten ulkoliikuntasalien sekä kuntoportaiden rakentamista ja pitää hyvää huolta nykyisistä harrastuspaikoista
Tiedottaa maksuttomista ja edullisista liikuntamahdollisuuksista aktiivisesti etenkin vähän liikkuville ihmisryhmille. Liikkumisen edistämisessä yhteistyötä lisättävä liikunta- ja sote-palveluiden välillä.
Pitää huolta lähiluonnosta, jotta puistot ja lähimetsät ovat jokaiselle helsinkiläiselle kävelymatkan päässä
Jatkaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistä
Parantaa kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoa
Kirjastot ja kulttuuripalvelut
Kirjastot tarjoavat eri ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille turvallisen paikan, jossa on mahdollisuus tutustua kirjallisuuteen, lukea kirjoja ja lehtiä, opiskella, hoitaa asioita tai vain viettää aikaa musiikkia kuunnellen. Helsingissä on pyrittävä siihen, että kirjasto on kävelymatkan päässä oleva palvelu, johon pääsee matalalla kynnyksellä. Kirjastojen roolin vahvistaminen ja koulujen, perheiden ja kirjastojen välinen yhteistyö on erityisen tärkeää, jotta suomalaisten lukutaidon heikkeneminen saadaan pysähtymään.
Kirjastojen lisäksi muiden kulttuuripalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on suurta. Helsinki ilman kulttuuria olisi tylsempi paikka. Taiteiden yö, Helsinki Biennaali ja Lux Helsinki ovat hyviä esimerkkejä tapahtumista, jotka tuovat kulttuurin erilaisista taustoista tulevien helsinkiläisten saataville.
Myös muut maksuttomat ja maksulliset kulttuuripalvelut konserteista teattereihin ja taidenäyttelyihin ovat olennainen osa Helsingin ihanuutta kaupunkina ja vetävät tänne sekä asukkaita että matkailijoita. Helsingin kaupunki voi edistää monipuolista kulttuuritarjontaa paitsi tukemalla kulttuuritoimijoita rahallisesti, myös tarjoamalla tiloja käyttöön sekä toimimalla hyvänä kumppanina alan toimijoille yrityksistä vapaisiin kulttuuriryhmittymiin.
Tulevalla valtuustokaudella Helsingin tulee:
Kehittää edelleen kirjastojen ja koulujen välistä yhteistyötä lasten ja nuorten lukemisen lisäämiseksi
Laajentaa kirjastojen aukioloaikoja mahdollisuuksien mukaan mm. itsepalvelukirjastotoimintaa kehittämällä
Edistää monipuolista kulttuuritarjontaa Helsingissä ja tarjota matalan kynnyksen kulttuuripalveluita uusille yleisöille mm. kehittämällä eri kaupunginosien kulttuurikeskustoimintaa
Tukea helsinkiläisiä kulttuuritoimijoita löytämään uusia toimintatapoja ja rahoituslähteitä valtion rahoituksen vähentyessä
Edistää luovien alojen työpaikkojen syntymistä Helsinkiin yhdessä luovien alojen toimijoiden kanssa
Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto
Hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tarvitaan turvaverkkoja niihin tilanteisiin, jossa ihmisen elämää kohtaa sairaus tai kriisi. Helsinki on monella tapaa hyvä ja vauras kaupunki, joka tarjoaa paljon moninaisia palveluita erilaisiin elämäntilanteisiin. Kuitenkin helsinkiläisten välillä on merkittävät hyvinvointi- terveyserot.
Samalla, kun rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuluu Helsingissä kohtuullisen paljon asukasta kohden, apu on hankala saada kohdistumaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Moni Helsinkiläinen kokee, että palveluihin pääsy tai niistä tiedon saaminen on
vaikeaa. Helsingin pitää edelleen parantaa digitaalisia palveluita sekä hyödyntää uutta teknologiaa palveluiden kohdentamisessa kaupunkilaisille oikea-aikaisesti. Esimerkiksi automatisoinnilla ja tekoälyn hyödyntämisellä voidaan vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiselle.
Terveyspalveluiden kehittämisessä yritykset ovat usein isoa kaupunkiorganisaatiota ketterämpiä ja siksi on tärkeää, että Helsinki hyödyntää oman tuotannon lisäksi yksityisiä yrityksiä palveluiden tuottamisessa. Palvelusetelit ovat hyvä tapa ostaa palveluita yksityiseltä sektorilta. Palveluseteleiden hyödyntämistä voidaan edelleen lisätä ja lisäksi on syytä huolehtia että niiden arvo seuraa kaupungin oman tuotannon kustannuksia. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan osalta palveluseteleiden arvo on jäänyt Helsingissä pahasti jälkeen vaikkapa Länsi-Uuteenmaahan verrattuna.
Tulevalla valtuustokaudella Helsingin tulee:
Nopeuttaa hoitoonpääsyä etenkin niillä terveysasemilla, joissa hoitoonpääsy on tällä hetkellä hidasta
Kehittää edelleen digitaalisia terveyspalveluita
Kehittää edelleen yhteistyössä HUS kanssa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja varmistaa etenkin lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluiden saatavuus
Hyödyntää uutta teknologiaa, jotta palvelut voidaan kohdentaa entistä paremmin niitä tarvitseville ja sairauksia voidaan ennaltaehkäistä entistä tehokkaammin
Edistää kirjausten automatisointia, jotta ammattilaisten työaika vapautuu asiakkaiden kohtaamiselle
Hyödyntää myös yksityistä sektoria palveluiden tuotannossa
Huolehtia palveluseteleiden ostovoimasta. Palvelusetelin arvon tulisi seurata kaupungin oman tuotannon kustannuksia
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut
Perheiden hyvinvoinnilla on valtava merkitys koko Helsingille. Kun perhe voi hyvin, lapsella ja nuorella on aina paljon paremmat eväät elämään.
Apua kannattaa aina tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongemien mittaluokka kasvaa ja ajaudutaan paljon raskaampien palveluiden tarpeeseen. Esimerkiksi vauvaperhe voi tarvita ulkopuolista apua, jos lapsi ei nuku kunnolla kuukausiin. Monella helsinkiläisellä perheellä tukiverkostot ovat kaukana tai niitä ei ole. Siksi lapsiperheiden kotipalvelua tulee olla tarjolla matalalla kynnyksellä - jo ennen kuin omat voimavarat loppuvat.
Kaupungin lisäksi monet järjestöt tekevät tärkeää työtä perheiden parissa, esimerkkinä tästä Pelastakaa Lapset ry:n kummikotitoiminta, jossa tukea tarvitsevan perheen lapset pääsevät vierailulle kummikotiin 1-3 päivänä viikossa. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla tärkeässä roolissa kannattelemassa perheitä vaikean elämäntilanteen yli ja siksi on välttämätöntä, että hallituksen leikatessa järjestöjen rahoituksesta Helsinki etsii keinoja huolehtia, että järjestöjen tekemä merkittävä työ voi Helsingissä jatkua.
Tulevalla valtuustokaudella Helsingin tulee:
Huolehtia perheiden palveluista mukaan lukien neuvolat
Varmistaa, että HUS alueella synnytyskokemukset sekä kokemukset lapsivuodeosastoista paranevat, jokaisen perheen pitää voida odottaa lapsen syntymää rauhallisin mielin
Tarjota lapsiperheille matalan kynnyksen kotiapua
Edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä Helsingissä valtion rahoituksen vähentyessä
Hozzászólások